Visuaalisuuden monet muodot

"Visuaalisuus ja kuva ovat vahvana lehtimaailmassa" toteaa Jasso Lamberg Lahden muotoilu- ja taitelijainstuutin visuaalisen viestinnän tutkija.
 Lamberg vertailee väitöskirjassaan lehtien visuaalista viestintää. Hän kertoo, että kuinka  paljon visuaalisuutta liittyy jopa kansikuviin. Visuaalisuus ilmaisee lehdissä erilaisia asioita, kuten Lamberg kertoo vertailussaan iltapäivälehtiin ja aamun sanomalehtiin. Iltapäivälehdissä otsikot ovat isolla ja näyttävästi houkutellaakseen lukijoita. Aamun sanomalehdissä visuaalisuus näkyy niin, että on sopivassa suhteessa kuvia ja tekstejä, toteaa Lamberg.  Hän hauskuuttaa yleisöään sanomalla, että esimerkiksi Britannian luetuin ja "keltaisen lehdistön lippulaiva" The Sunin Art Director suunnittelee lehden sisällöt aina paperille. Miksi tämä on hauskaa, koska The Sun yleensä luetaan kahvipöydässä ja sitten heitetään roskiin. Eli lehden tekemiseen käytetään paljon aikaa siihen nähden, että ihmiset vain vilkaisee sen ja sitten heittävät pois.
  
Typografiaa eli kirjainten visuaalisuutta näkee kaikkialla, toteaa Lahden muotoilu-ja taideinstituutin alumni ja graafinen suunnittelija Christopher Leka. Hän kertoo siitä, kuinka erilaiset yritykset viestivät tekstityyppien avulla. Esimerkiksi hautauspalvelun visuaalinen ilme voi muistuttaa enemmän pesulan logoa kuin hautaustoimistoa. Leka kysyykin yleisöltä käyttäisitkö hautauspalvelua joka muistuttaa visuaaliselta ilmeeltään enemmän pesulaa kuin hautauspalvelua? Hän ottaa mallikseen myös popparienkeli nimisen levyliikkeen, joka on ottanut typografiassaan mallia 60-luvun San fransciscon musiikkijulisteista.
     
Valokuvaaja Ida Pimenoff kertoo valokuvien tuottamista mielikuvista. En haluaisi olla kriittinen, mutta minun makuuni Pimenoff toi liikaa itseään esille ja en ymmärrä taidekuvan merkitystä nykyisessä valokuvakentässä. Joskus ihmisen elämään liittyviä kuvia on mukava katsoa, mutta en itse päässyt kuviin oikein sisään ja ne eivät aiheuttaneet kuvan kiinnostavuuden nousemista uudelle tasolle. Mutta tämähän oli vain minun mielikuva valokuvista.
   
Aalto-yliopiston tutkija Hanna Weselius käsittelee väitöskirjassaan henkilökuvan merkitystä aikakauslehtigenressä. Hän toi hyvin esille erilaiset henkilökuvan piirteet, mutta seminaarin pääaihe jäi vain viiden minuutin mittaiseksi?!

Nämä edellä mainitut henkilöt olivat puhumassa yrityksen visuaalinen viestintä seminaarissa tiistaina 13.5 Lahden muotoiluinstituutissa.

Vapun ajan uutisointia

Vappu meni, mutta edelleen vielä tänään perjantaina löytyi mediasta juuri tänä päivänä tehtyjä uutisia:

1. Poliisi otti vappumarssijoiden kepit pois- Arhinmäki vaatii selitystä --> Linkki uutiseen:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288683864930.html?pos=ok-nln

Vappumarssi on perinteinen osa vapun juhlintaa ja marssi sujui rauhallisesti, mutta kulkueen järjestäytyessä rautatientorille kuusi anarkistia otettiin kiinni estelyistä huolimatta. Heillä oli mukanaan teräviä esineitä. Hallussaan heillä oli myös lippusaloiksi naamioituja toisesta päästä teroitettuja astaloita.
  Paavo Arhinmäki kritisoi poliisin toimia asiassa ja hän sanoo:
-Poliisin tehtävä on turvata mielipiteenilmaisun ja kokoontumisen vapaus. Nyt poliisi on pikemminkin estänyt tämän.
- Osaa vappukulkueeseen osallistumassa olevista ei ollut päästetty mukaan marssille ja normaaleja lippukeppejä oli takavarikoitu “astaloina”. Poliisin tehtävä on puuttua mahdollisiin rikoksiin ja poistaa selkeästi vahingoittamistarkoituksiin olevia astaloita. Tavallisia ohuita lippujen puu- tai muovikeppejä ei voi tällaisiksi tulkita.

Miksi tällainen juttu on kirjoitettu? Yleensä vappumarssille osallistuu hyväkäytöksisiä ihmisiä, tämän vuotisella vappumarssilla oli mukana myös anarkisteja, jotka halusivat vaan haastaa riitaa. Anarkistit saivat sakkoja juuri sen takia, että heillä oli mukanaan teräviä esineitä. Ja jos Arhinmäen puheita uskoo, niin poliisi on selvästi halunnut kitkeä kaikki puukepit kaikilta marssiin osallistuneilta pois turvallisuuden vuoksi. Uutinen ottaa hyvin kantaa siihen, että mikä on oikein ja mikä väärin. Poliisin tehtävänähän on turvata mielipiteen ja kokoontumisen vapaus, mutta jos Arhinmäen puheita uskoo, niin poliisi on pikemminkin estänyt sen ja toiminut väärin.
Syitä miksi tällainen on kirjoitettu on myös, se että Arhinmäki on ollut meillä kulttuuriministerinä. Tällä tarkoitan sitä, että jos ministeri entinen tai nykyinen ottaa johonkin kantaa, siitä usein tehdään uutinen.

2.  Seuraava uutinen keskittyy Vapun yleiseen juhlintaan:
 http://www.hs.fi/kaupunki/Vappua+juhlittiin+Helsingiss%C3%A4+siistimmin+kuin+aiempina+vuosina/a1398994859266

Miksi tällainen on kirjoitettu?
Jutussa kerrotaan, että juhlinta sujui tänä vuonna siistimmin, kuin edellisvuosina on sujunut. Tämä uutisaihe on kestoaihe vappuisin. Jutussa otettiin hyvin esille tämän vuotisen vapun kolea sää, joka osaltaan vaikutti siisteyteen. Ihmisiä usein kiinnostaa lukea, miten juhlat sujuivat. Suurin pointti, miksi tällainen uutinen on kirjoitettu on, se että vappu oli siistein vappu vuosiin. Vapun siisteyteen on usein ennakkoluuloja, kuten; - voikun täällä on sotkuista, eikö kukaa osaa huolehtia omia roskia roskakoriin? Juuri tällainen uutisointi siististä vapusta kitkee ennakkoluuloja ja luottamus ihmisten siistiin käyttäytymiseen korostuu.

3. Viimeinen uutisvalintani on tässä:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paihtynyt-lahti-veneella-estelyista-huolimatta---epaillaan-hukkuneen/3336626

Vapun uutisointiin kuului myös hukkumistapaukset, joihin suurimpana syynä on yleensä päihteet.
Nostin yhden hukkumistapauksen esille. Miehen epäillään hukkuneen Mänttä-Vilppulan ukonselällä vapunpäivänä. Mies oli vahvasti päihtynyt ja estelyistä huolimatta käynnisti moottoriveneen ja hänen luullaan yrittäneen ajaa läheiselle saarelle veneellä.  Hetken kuluttua näkyi vain tyhjä vene ja miehen tavaroita, mutta miestä ei ole vieläkään löydetty. Etsinnät jatkuvat vesistössä ja saaristossa pelastuslaitoksen toimesta.  Suurella todennäköisyydellä miehen epäillään hukkuneen.
 Miksi uutinen on tehty?
  Hukkumistapauksia tapahtuu vuosittain paljon ja varsinkin päihteet ja veneily voivat olla kohtalokkaita. Tämä uutinen on nostettu esille sen mystisyyden takia, ihmisiä katoaa ja usein heitä ei löydetä aivan heti, vaikka he olisivat hukkuneita. toinen syy miksi tällaisia uutisia juuri vapun aikaan tulee esille. On se, että tällaista vappu voi pahimmillaan olla.
  Ei kannata vappuna eikä muinakaan juhlan aikoina mennä veden äärelle, jos on päihteiden vaikutuksen alaisena. Surullisistakin tapahtumista on uutisoitava ja Suomessa yleisin katoamisen syy on juuri hukkuminen.

Yhdistysviestintäsuunnitelma

Jokainen meistä teki pareittain tai yksin viestintäsuunnitelman neljälle erilaisille lahtelaiselle yhdistykselle, siis jokaisella oli yksi yhdistys. Niistä teimme viestintäkartat ja suunnitelmat tavoitteista.

Itse opin lisää yhdistyksistä ja heidän tavasta viestiä muille. Jokaisella oli omat haasteensa ja parannettavat asiat.

Mitä sitten itse opin tästä yhdistysviestinnästä ja suunnitelman teosta? Päällimmäisenä jäi mieleen vaikeus, miten voi tehdä parannusehdotuksia yhdistyksen viestintään, jos yhdistyksen viestintä on lähellä täydellisyyttä. Nostin esille kolme tavoitetta, joista voisi pitää kiinni. Ne olivat: Jäsenistöstä pidettävä huolta, tunnettavuuden lisääminen ja yleinen asenneilmasto. Näistä kaksi ensimmäistä olivat jo hyvällä mallilla, vain asenneilmaston parantamista voitiin pitää uutena ehdotuksena yhdistyksen viestintään.
 
Toinen asia mikä oli haastavinta, niin esityksen esittäminen. Sitä voisi parantaa ja opetella vieläkin paremmaksi esittäjäksi. Olin sieltä täältä unohtanut sanoja, hyvä kuitenkin, että yhdistykselle loppujen lopuksi asiani meni perille. Voisin opetella esittämään hitaammin, jotta puhekin kuulostaisi sujuvalta ja mukavalta kuunnella yleisönkin kannalta.
Kaiken kaikkiaan koko viestinnän kevät on ollut oppimisen aikaa meille kaikille. Itse opin ainakin sen, miten yhdistykset viestivät ja miten pieniäkin asioita voi viestintään liittyä. Toivottavasti pääsen vastaisuudessakin käyttämään erilaisia viestintätaitoja ja tekemään lisää esityksiä.
   Tekemällä oppii!

Kevään unelmat ja painajaiset

 

Kevät on unelmoinnin aikaa. Itse unelmoin pitkistä yöunista, maailmanympärimatkasta ja siitä, että keväässä olisi taikaa. Tämä on värikkyyden vuodenaikaa, jolloin sateen jälkeen taivaalle piirtyy värikäs valoilmiö sateenkaaren muodossa. Sateenkaari tuo väriä elämään, vaikka monet näkeekin siinä sukupuolisen tasa-arvon värit, mikä on kaunis ajatus.

   Jos ihminen nukkuu pitkiä yöunia sanotaan, että tämä olisi kuin rahaa laittaisi pankkiin tai hän laskee lampaita. Pitkissä yöunissa näkee monenlaista ja pahimmillaan hirviö saapuu kävelykepillään osoittamaan juuri sinua. Silloin olet ihan lukossa ja näet vain mustaa. Miten minä pääsisin tästä mustasta lukosta pois? Ajattelemalla vain kauniita ja mukavia ajatuksia pääsee painajaismaisesta lukosta pois. 

Tähdenlento on upeinta, mitä ihminen voi kokea illan hämärtyessä. Tähdenlento tuo mieleen mukavia ajatuksia ja vihdoin musta lukko on kukistettu. 

Wiki-kirjoittaminen ja sen paikallisuus

Lahden kaupunginkirjaston verkkopalvelusuunnittelija Merja Taavila kävi vierailulla perjantaina Lahden kansanopiston journalismilinjalla. Taavila tuli kertomaan Päijät-Hämeen wikista.  Wiki liittyy nimensä mukaisesti päijäthämäläiseen elämään ja historiaan. Sinne voi kirjoittaa kuka tahansa, pitää tehdä vain tunnukset. Wiki on julkaistu vuoden 2014 alussa. Taavila oli mukana perustamassa Päijät-Hämeen wikia ja esikuvana wikille on ollut Hämeen-wiki. Hämeen-wiki perustuu Kanta-Hämeen tietoihin ja kertomuksiin. Kummatkin käyttävät pohjanaan samaa pohjaa, joka on kaikkien tuntemassa wikipediassa. Päijät-Hämeen wikiin voit halutessasi lisätä myös youtubepohjaisia videoita ja artikkeleihin kuvia. Taavila sanoo, että wikissä on tällä hetkellä 526 artikkelia ja suurin puute on matkailun puuttuminen luokista ja aihealueista. Sivuja kehitetään kokoajan ja halutaan ihmisiä mukaan luomaan sivustosta entistä parempi.

Viestintää jalkapalloviheriöllä

Viestintä on mukana arjessamme, halusimme tai emme. Puheet, eleet, ilmeet ja kirjoitukset ovat viestintää siinä missä sosiaalinen media, radio ja tv. Arkipäiväisissä tilanteissa puhe ja jopa kättelykin on viestintää. Kättely viestii usein tervehdystä, mutta usein se tarkoittaa samaa kuin hauska nähdä tai hauska tutustua. Jokainen kertomamme sana viestii kuulijalle mielipiteitämme tai ajatuksiamme päivän polttavista puheenaiheista.

    

Viestintää voi opiskella yliopistotasolla Vaasassa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Journalismilinjallamme kävi vierailulla viestinnän kolmannen vuoden opiskelija Siiri Salo Vaasan yliopistosta. Salo kertoi unelmistaan ja suositteli viestintää kaikille. Hänen mielestään Vaasa on mukava kaupunki ja viestintä siellä on palkitsevaa. Salolla oli unelmana toimittajan ammatti, mutta kuten usein käy niin unelmat voivat muuttua. Hänen kohdallaan ensimmäinen vuosi Vaasan yliopiston viestintälinjalla oli lähtölaukaus sille, että hänestä voisi tulla viestinnän parissa työskentelevä neito.  Mitä Siiri Salo sanoi sitten viestinnästä ammattina? Salo kertoi, että viestintä avaa monia väyliä ja viestinnän parissa työskentelee nykyisin todella moni. Viestintä ammattina on mahdollisuuksia täynnä ja Salo suositteli opiskelemaan viestinnän parissa.

  

 Entä oma mielipiteeni viestinnästä ammattina? Mielestäni kansanopistomme viestinnän kevät on ollut toiminnantäyteinen ja se on herättänyt kiinnostukseni viestintää kohtaan on kasvanut. Viestinnän ammateista eniten minua kiinnostaa PR-työt. Syynä tähän on kiinnostukseni jalkapalloa kohtaan. Unelmani olisi tehdä tällaista työtä, jossakin huippusarjassa esimerkiksi Italian Serie Assa. PR-ihmisen työhön liittyy yrityksen markkinointi ja ottelutapahtumien viihtyvyydestä huolehtiminen. Miksi sitten haluaisin tällaiseen ammattiin ja juuri työskennellä jalkapallon parissa? Syynä on se, että pystyisin yhdistämään kaksi toivealaani. Pelien seuraaminen ei olisi enää pelkästään oman faniuden näkökulmasta, vaan myös katsojan kannalta. Pääsisin suunnittelemaan ottelutapahtumia ja nauttimaan tunnelmasta jo viikkoja ennen avauspotkua.

  

Viestinnän haittana voidaan pitää erilaista termistöä, jotka pitää taitaa, jos viestinnän ammattilaiseksi halajaa. Entä jos en muistakaan tiettyä termiä ja sen tarkoitusta. Olenko sitten pulassa? Mielestäni viestinnän termistöt kannattaa jakaa aihealueittain ja opetella työssä tarvitsemat termit ulkoa ja tehdä itselle muistisääntöjä. Pääset pitkälle myös viestinnän alalla uskomalla itseen ja omiin vahvuuksiin.

Työharjoittelun kaksi upeaa viikkoa Keski-Hämeessä

Harjoitteluni alkoi entisen kansallisosakepankin tiloissa Keski-Häme paikallislehdessä Lammilla. Torstaipäivä 27.2 oli harjoittelun aloituspäivä, jolloin käytiin juuri ilmestynyttä Keski-Häme lehteä läpi ja mietittiin uusia juttuja ideoita tulevan viikon lehteen. Tämä sama käytiin joka torstai läpi toimituskokouksen merkeissä. Pääsin heti kirjoittamaan pääkirjoitusta ja kävin haastattelemassa harrastajamaalari Seija Salmista, jolla avautui näyttely Lammin kirjastossa. Pääsin työstämään juttuja, olemaan mukana toimituksen arjessa ja paikka tuntui aivan kuin olisi kotiin saapunut.  Toimittajakollegat päätoimittajaa ja toimitusjohtajaa myöten olivat minulle mukavia ja tuntui, että minua arvostettiin yhtä paljon kuin oikeita toimittajia. Seuraavalla viikolla oli luvassa laskiaistiistai ja kävin kyselemässä seurakunnan koti- ja perhepäivähoidon työntekijöiltä heidän työstään. Tämä oli harjoitteluaikani vaikein haastattelu ja juttu. Epämukavuusalue  oli jo valmiiksi kyseinen aihe ja haastateltavat eivät halunneet edes kuvaan, joka vaikeutti suuresti jutun tekemistä. Kuitenkin päätoimittaja kehui tekemiään juttujani ja sitä kuinka tartuin juttuaiheisiin, siitä vaan turhia mukisematta. Samaisen viikon perjantaina oli edessä se, mistä monet lehtien toimittajat ovat unelmoineet, eli puhumisesta politiikon kanssa. Pääsin kuuntelemaan entistä pääministeriämme ja nykyistä europarlamentaarikkoa Anneli Jäätteenmäkeä, kun hän oli eurovaalikiertueella Lammilla. Upea tilaisuus ja ainoana tiedotusvälineiden edustajana minulle tuli tärkeä olo. Toivottavasti artikkeli ilmestyisi ajallaan eli tulevan torstain lehdessä.
  Harjoitteluaikani oli upeaa aikaa ja se oli paikka, johon olisi pidemmäksikin ajaksi voinut jäädä. Opin toimituksen arjesta kaikenlaista ja heti kolmen päivän jälkeen olin kaikkien kanssa ystävä ja sain jutuistani hyvää palautetta. Pääsin myös taittamaan juttuja, mutta se vaatii vielä opettelua. Siihen kyllä harjaantuu sitten, kun on päässyt sitä tekemään monia kertoja. Sain hyviä ohjeita toimittajakollegoiltani liittyen taittotyöhön ja juttujen työstöön.  He myös ehdottivat juttuaiheita ja pääsin juttukeikoille mukaan. Suosittelen kaikille myös paikallislehtimediaa ja kannattaa aloittaa pienestä lehdestä, koska siellä saa eniten kokemusta tuleviin suurempiin ympyröihin.